Artikkelit

Kenelle soittaa, kun koira katoaa

Kultainen noutaja istuu yksin niitetyllä pellolla, takana olkipaaleja ja kaukainen metsänreuna

Tämä on numerolista, ei tarina. Avaa se googlaamisen sijaan — ja mieluiten käy se läpi jo tänään, kun koira nukkuu vieressäsi. Viisi minuuttia nyt säästää sen tunnin, jona kätesi tärisevät.

Soita tässä järjestyksessä

Koira löytyy niiden kautta, joille joku tuo sen. Siksi soitetaan sinne, minne löydetyt koirat viedään — ja tässä järjestyksessä.

  1. Kuntasi löytöeläintalo. Kunnan on lain mukaan järjestettävä paikka, joka ottaa vastaan irrallaan tavatut koirat — laissa sitä kutsutaan talteenottopaikaksi. Paikka lukee koiran sirun, yrittää tavoittaa omistajan ja julkaisee koirasta ilmoituksen verkkosivuillaan, jos omistaja ei ole tiedossa. Se ei ole palvelus vaan kunnan velvollisuus.
  2. Naapurikuntien löytöeläintalot, heti perään. Koira kulkee yössä pidemmälle kuin luulet, ja vastuussa on se kunta, josta koira löytyy.
  3. Lähistön eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkäri. Koiran löytänyt vie sen useimmiten lähimmälle eläinlääkärille sirun lukemista varten. Kunnaneläinlääkäri valvoo eläinten hyvinvointia kunnassa.
  4. Karkurit.fi ja alueesi ryhmät. Karkurit.fi-sivustolle voi jättää maksutta ilmoituksen kadonneesta, nähdystä, kiinni otetusta tai varastetusta eläimestä, ja sieltä löytyy myös luettelo alueellisista Facebook-ryhmistä.
  5. 112, kun koira juoksee ajoradalla, on loukkaantunut tai on vaaraksi ihmisille. Numero on sama poliisille, pelastuslaitokselle ja ambulanssille.

Katoamisen ilmoittamiseen 112 on väärä numero, eikä poliisi ota koiria vastaan löytötavarana. Jos epäilet, että koira on varastettu, tee poliisille rikosilmoitus.

Mitä sanoa, kun joku vastaa

Jokainen puhelu on samanlainen ja kestää minuutin. Pidä tiedot valmiina, sillä kolmannella kerralla ääni alkaa jo väristä.

  • Miltä koira näyttää. Koko, väri, turkki, onko sillä panta ja minkä värinen. Rotu vasta sen jälkeen — toisessa päässä oleva ei välttämättä tunne sitä.
  • Koiran nimi ja tuleeko se vieraan kutsuessa.
  • Missä ja milloin se katosi. Tarkka paikka ja kellonaika, ei ”jossain metsän laidalla”.
  • Sirun numero. Lue se kokonaan, 15 numeroa.
  • Puhelinnumerosi ja saako sinulle soittaa yöllä. Saa.
  • Luonne. Antaako se ottaa itsensä kiinni, pelkääkö se miehiä, meneekö se lasten luo. Se ratkaisee, miten koiraa lähestytään.
  • Pyydä, että tiedot kirjataan. Löydetty koira saattaa tulla vasta huomenna, ja silloin vuorossa on joku muu.

Kysy lopuksi kaksi asiaa: milloin sinun kannattaa soittaa uudelleen ja voitko lähettää kuvan sähköpostilla tai WhatsAppilla. Kuva päivystäjän puhelimessa on parempi kuin kuvaus vihossa.

Mistä voit itse katsoa löydettyjä eläimiä

Valtakunnallista luetteloa löydetyistä eläimistä Suomessa ei ole. Yksi paikka on silti tärkeämpi kuin moni arvaa.

  • Löytöeläintalon verkkosivut. Kun löytöeläintalo ei tiedä koiran omistajaa, sen on julkaistava löydetystä eläimestä ilmoitus verkkosivuillaan. Katso kuntasi ja naapurikuntien löytöeläintalojen sivut — mieluiten joka päivä.
  • Ilmoitus käynnistää ajan. Löytöeläintalo säilyttää koiraa vähintään 15 päivää, ja aika voi alkaa juuri ilmoituksen julkaisemisesta. Ilmoitus, jota et ole nähnyt, kuluttaa silti aikaasi.
  • Karkurit.fi:ssä on ilmoituksia myös kiinni otetuista eläimistä.
  • Älä silti luota pelkkään selaamiseen. Se, ettei koiraasi näy sivuilla, ei tarkoita, ettei se ole löytöeläintalossa. Katso — ja soita silti.

Miten löydät oman löytöeläintalosi

Kunta päättää, mikä paikka ottaa vastaan sen alueelta löydetyt eläimet. Usein se on yhdistys, jonka kanssa kunnalla on sopimus. Tieto on kunnan verkkosivuilla, ja sen löytää minuutissa.

  • Kunnan verkkosivut. Hae kuntasi sivuilta hakusanalla ”löytöeläimet” tai ”löytöeläintalo”. Sieltä näet, mikä paikka kuntaasi palvelee, sen yhteystiedot ja aukioloajat.
  • Karkurit.fi:n luettelo. Sivusto ylläpitää epävirallista luetteloa löytöeläintaloista eri puolilla Suomea.
  • Pääkaupunkiseudulla se on Viikin löytöeläintalo (Koetilantie 13, Helsinki, puh. 040 198 0778), joka palvelee Helsinkiä, Espoota, Vantaata, Kauniaista ja Kirkkonummea. Se on avoinna arkisin klo 8–19 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9–16.
  • Ratkaisevaa on kunta, josta koira löytyi, ei se, jossa asut. Jos koira katosi sinun luotasi ja se löytyi naapurikunnasta, etsi sieltä.
  • Hoitokulut maksaa omistaja. Kunta voi periä omistajalta välttämättömät ja kohtuulliset kulut. Viikin löytöeläintalossa koiran vastaanotto maksaa 41 € ja jokainen seuraava päivä 24 € — soita siis heti, kun tiedät, missä koira on.
Kultainen noutaja juo syksyisestä järvestä, vastarannalla ruskan värittämä puu
Toisena päivänä koira löytää veden itse. Etsi purojen, lampien ja ojien varsilta — ja jätä numerosi lähellä asuville.

Siru ja rekisteri — tarkista, mitä siellä lukee

  • Koirarekisteriä ylläpitää Ruokavirasto, ja sinne koiran rekisteröi sen haltija itse — verkossa Suomi.fi-tunnistautumisella. Rekisteröinti maksaa verkossa 10 € ja paperilomakkeella 20 €, tietojen muuttaminen on maksutonta.
  • Tarkista puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Osoite päivittyy rekisteriin väestötiedoista itsestään, puhelinnumero ja sähköposti eivät. Muutos on tehtävä kuukauden kuluessa, ja sen teet itse, maksutta. Kun koira vaihtaa haltijaa, molemmat ilmoittavat vaihdosta, ja uusi haltija rekisteröi koiran nimiinsä. Tee tämä nyt, kun koira on kotona.
  • Katoamisesta kerrotaan ensin ihmisille. Koiran voi merkitä rekisteriin kadonneeksi, mutta Ruokavirasto neuvoo tekemään sen vasta kuukauden kuluttua, koska useimmat koirat löytyvät sitä ennen. Ensimmäisinä päivinä soita löytöeläintaloihin ja eläinlääkäreille ja varmista, että rekisterissä on oikea numerosi — löytöeläintalo tavoittaa sinut sen kautta.
  • Yksityinen sirurekisteri ei korvaa koirarekisteriä. Jos koira on vain yksityisessä tietokannassa, kuten Turvasirussa, se ei ole Ruokaviraston koirarekisterissä, eivätkä tiedot siirry sinne itsestään.

Toisena päivänä ja siitä eteenpäin

  • Soita uudelleen, joka päivä. Aamulla kirjattiin katoamisesi, illalla on voitu ottaa vastaan koira, jonka joku huomasi vasta iltapäivällä. Vuorot vaihtuvat ja lappuset katoavat.
  • Laajenna piiriä naapurikuntiin. Niiden löytöeläintalot, eläinlääkärit ja ryhmät. Parin päivän jälkeen koira voi tavallisesti olla jo kymmenien kilometrien päässä.
  • Jätä ilmoitus Karkurit.fi-sivustolle ja alueesi ryhmiin. Oman kaupunkisi tai seutusi ryhmä on usein nopeampi kuin valtakunnallinen — siellä on ihmisiä, jotka ovat oikeasti voineet nähdä koiran.
  • Eläinlääkäripäivystykset. Auton alle jäänyt tai uupunut koira päätyy sinne, ei löytöeläintaloon. Kunnan on järjestettävä kiireellinen eläinlääkäriapu myös virka-ajan ulkopuolella, yleensä yhdessä muiden kuntien kanssa yhteisellä päivystysalueella. Alueesi päivystysnumero on kuntasi verkkosivuilla — selvitä se etukäteen. Helsingissä pieneläinten päivystys on Yliopistollisessa eläinsairaalassa (Koetilantie 2); virka-ajan ulkopuolella numero on 0600 97411, ja puhelu maksaa 2,00 €/min klo 8–22 ja 3,85 €/min klo 22–8.
  • Metsästysseurat ja maanviljelijät lähistöllä. He liikkuvat pelloilla ja metsissä päivittäin ja näkevät enemmän kuin kukaan muu.

Minne soittaminen ei auta

  • Poliisille löytötavarailmoituksena. Eläimet eivät ole löytötavaraa, eikä poliisi ota koiria vastaan sellaisina. Poliisi tulee kuvaan vain, kun koira on vaaraksi liikenteelle tai ihmisille — silloin soitetaan 112.
  • Muihin numeroihin, kun koira on moottoritiellä. Soita suoraan 112. Älä mene ajokaistalle koiran perään.

Löysitkö vieraan koiran? Soitat samoihin paikkoihin

Saman tilanteen toinen puoli — ja tässä laki on melko selvä.

  • Vie koira kunnan löytöeläintaloon. Löytöeläintalo lukee sirun ja yrittää tavoittaa omistajan. Helsingissä löydetyn eläimen tuominen on maksutonta, ja löytöeläintalon aukioloaikojen ulkopuolella apua saa poliisilta hätänumerosta 112.
  • Ennen kuin alat soitella, odota paikalla kymmenen–kaksikymmentä minuuttia. Usein omistaja juoksee paikalle, eikä muuta tarvita. Katso myös, onko pannassa yhteystietoja.
  • Sairasta, loukkaantunutta tai avutonta eläintä on autettava. Laki edellyttää, että autat sitä itse tai ilmoitat asiasta omistajalle tai viranomaiselle.
  • Koiraa ei anneta heti kenellekään. Manner-Suomessa löytöeläintalo säilyttää koiraa vähintään 15 päivää siitä, kun omistajalle on ilmoitettu tai koirasta on julkaistu ilmoitus. Vasta sen jälkeen kunta saa luovuttaa sen eteenpäin. Ahvenanmaalla on oma eläinsuojelulakinsa.

Mitä tallentaa puhelimeen jo tänään

Tämä on koko artikkelin tarkoitus. Numeroiden etsiminen silloin, kun koira juoksee pitkin tietä, on huonoin mahdollinen hetki.

  • Sirun numero muistiinpanona ja kuva tunnistustodistuksesta tai koiran passista.
  • Koirarekisterin verkkopalvelu ja Suomi.fi-tunnistautuminen, jolla kirjaudut sinne.
  • Kuntasi löytöeläintalo ja naapurikuntien löytöeläintalot.
  • Oma eläinlääkärisi ja alueesi eläinlääkäripäivystyksen numero.
  • Kaksi kuvaa koirasta sivulta ja edestä, hyvässä valossa, koko koira. Ei niitä, joissa se on söpö — niitä, joista sen tunnistaa.

Ja vielä yksi asia, joka vie minuutin: kirjaudu koirarekisteriin ja tarkista, mikä puhelinnumero koirasi kohdalla on. Se on listan ainoa asia, joka ratkaisee, pääseekö löydetty koira kotiin vielä samana päivänä.

Miltä tämä näyttää Tifikin kanssa

Tämä lista pätee myös pannan kanssa. Muuttuu vain se, kuinka paljon siitä tarvitset — ja soitatko löytääksesi koiran vai siksi, että tiedät jo, missä se on.

  • Aloitat kartan pisteestä, et puhelimesta. Kytket reaaliaikaisen seurannan päälle ja lähdet koiran perään. Soittelu alkaa vasta, kun välissänne on aita tai vettä.
  • Löytöeläintaloon soitat sijainnin kanssa, et kuvauksen. ”Puoli kymmeneltä se oli soramontulla” on tieto, jonka kanssa voi toimia.
  • Kuoressa oleva QR-koodi on löytäjää varten. Hän kuvaa sen puhelimellaan, ja hänelle avautuu sivu, jossa on koiran nimi ja painike ”Löysin koiran” — ilman sirunlukijaa ja ilman sovellusta. Sinä saat viestin, ja saatte yhteyden meidän kauttamme julkaisematta puhelinnumeroasi.
  • Panta ei korvaa sirua eikä tätä listaa. Siru ja rekisteri vastaavat kysymykseen kenen koira on. Panta vastaa kysymykseen missä koira on — ja sen kysymme ensimmäisenä.

Lisää artikkeleita

Haluan mukaan ensimmäiseen erään